torstai 26. tammikuuta 2017

Jumalan rauha










Jos sinusta tuntuu tänään siltä, että olet levoton, niin olen joskus muinoin kirjoittanut ylös Raamatusta Jumalan rauhasta. Voisimme katsoa ja lukea niitä yhdessä, itsestäkin on kiva lukea joskus aikoinaan ylös pistettyjä Jumalan Sanan totuuksia, kun niitä on yhteen "niputettu" :)







Joh.14:27


Jeesus sanoo: "Rauhan minä jätän teille, minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö".









Room.15:13


Paavali sanoo: "Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta".








Paavali sanoo myös Filippiläiskirjeen neljännessä luvussa, jae 7 näin: "....ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa"...







Vielä Paavalin ajatuksia Roomalaiskirjeen luvusta 5:1

"Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta".





Saman paperin loppuun olin kirjoittanut Hebr.7: 24-25, joka ei varsinaisesti ole rauhasta, mutta meidän toivomme perustuksesta kumminkin.




"...tällä on katoamaton pappeus, sen tähden, että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa...."




Nämä lainaukset olivat 33/38 käänöksestä. Pysytään tässä toivon tunnustuksessa tänäänkin!

perjantai 13. tammikuuta 2017

Saulin matkassa




Olen tuossa aiemmin tutkinut 1. Samuelin kirjasta 9 luvusta eteen päin kuningas Saulin vaiheita. Saul oli Kiisin poika, nuori ja komea, päätään pitempi muita.
Kerran Saulin isältä katosi aasintammoja. Hän käski Saulin lähteä palvelijan kanssa etsimään niitä. He eivät löytäneet aasintammoja ja Saul oli jo valmis lähtemään kotiin, mutta palvelija sanoi, että kaupungissa oli suuri Jumalan mies, näkijä (profeetta), mentäisiinkö häneltä kysymään aasintammoista. Palvelijalla oli mukanaan hopeaa lahjaksi profeetalle vietäväksi. Niinpä he lähtivät profeetta Samuelin luo.




Mutta jo päivää aikaisemmin Herra oli ilmoittanut Samuelille Saulin tulosta. Herra oli myös käskenyt Samuelia voitelemaan Saulin kuninkaaksi.
Kun Samuel näki Saulin tulevan, niin Herra sanoi hänelle:"Katso tässä on mies, josta minä puhuin sinulle. Hän on hallitseva minun kansaani." (1.Sam.:17)
Samuel sanoi Saulille: "Mene edelläni uhrikukkulalle, saatte syödä minun kanssani. Aamulla minä päästän sinut lähtemään ja ilmoitan sinulle vastauksen kaikkeen , mitä sinulla on sydämelläsi." Hän ilmoitti myös Saulille, että aasintammat ovat jo löytyneet, niistä ei tarvitse olla huolissaan. "Sitäpaitsi kenelle kuuluu kaikki, mikä on kallisarvoisinta Israelissa, ellei sinulle ja isäsi koko perheelle?"
Saul ihmetteli tätä puhetta, ja sanoikin, että: "Minun sukunihan on vähäisin kaikista Benjaminin heimon suvuista, miksi siis puhut minulle näin?"






Seuraavana aamuna Samuel sanoi lähtevänsä saattamaan Saulia, ja käski tämän käskeä palvelijaa menemään edeltä. Kun palvelija oli mennyt, Samuel sanoi Saulille: "Pysähdy sinä hetkeksi tähän, niin minä ilmoitan sinulle Jumalan sanan."
Samuel otti öljyastian, vuodatti Saulin pähän öljyä, suuteli häntä ja sanoi: "Herra on voidellut sinut perintöosansa ruhtinaaksi." Sen jälkeen Samuel kertoi hänelle tulevia tapahtumia paluumatkalta. Lopuksi Samuel käski Saulin mennä alas Gilgaliin ja odottaa siellä 7 pv, kunnes Samuel tulee sinne ja kertoo Saulille mitä hänen on tehtävä. (1. Sam.10 luku). Kun Saul kääntyi lähteäkseen Samuelin luota, niin Herra muutti hänen sydämensä ja kaikki mitä Samuel oli sanonut kävi sinä päivänä toteen.





Kun Saul tapasi setänsä hän kertoi , että Samuel oli kertonut aasintammojen löytyneen, mutta mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta sitä hän ei kertonut.
Mikä varmaan johtui siitä, että koska Saul tunsi itsensä ja sukunsa vähäiseksi, ei arvostanut itseään, niin ei ollut kanttia/uskallusta puhua kuninkuudesta. Ehkä hän pelkäsi, että hänelle nauretaan: "Ai sinäkö kuninkaaksi?....
Israelin kansa oli rukoillut itselleen kuningasta, niinkuin muillakin heimoilla oli, ja Herra oli lopulta myöntynyt heidän pyyntöönsä. Samuel tuli voitelemaan (virallisesti) kuningasta. Valinta suoritettiin sen ajan mukaan arpomalla (vaikka Herra ja Samuel tiesivätkin tuloksen etukäteen).
Arpa osui Sauliin, Kiisin poikaan. Mutta kun häntä etsittiin ei häntä löydetty. Israelilaiset kysyivät vielä Herralta Saulin olinpaikkaa ja Herra sanoi: "Hän on piiloutunut kuormastoon."
(Monesti mekin saatamme kokea olevamme liian heikkoja ja ´vähäisiä johonkin tehtävään, johon Herra on meidät valinnut ja mieluummin piiloudumme kuormastoon, pienempiin ja vähemmän arvostettuihin tehtäviin, huonon itsetuntomme vuoksi).




Ja kuitenkin Herra puhui Samuelin kautta ja sanoi: "Oletteko nähneet kenet Herra on valinnut? Hänen vertaistaan ei ole koko kansan joukossa." Silloin kansa huusi riemuiten :"Eläköön kuningas!"
Luvun lopussa sanotaan, että Saul lähti kotiinsa ja hänen kanssaan ne soturit, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut. Mutta aina on niitä jotka arvostelevat Herran valintoja ja niin tässäkin tapauksessa. 27. jae sanoo: "Mutta kelvottomat miehet sanoivat: "Miten tämä muka pelastaisi meidät?" He halveksivat Saulia, eivätkä tuoneet hänelle lahjoja, mutta Saul ei välittänyt heistä vähääkään.






Tähn asti kaikki meni hyvin, mutta....Luku 13 kertoo meille, että kun Saul oli odottanut Samuelin määrämän ajan 7 pv, eikä Samuelia kuulunut, niin Saul ei odottanut määrajan loppuun asti, vaan uhrasi polttouhrin, vaikka Samuel oli kskenyt odottaa ja hän ilmoittaisi mitä Saulin on tehtävä. Mutta juuri kun Saul oli uhrannut uhrin, Samuel tuli. Saul selitteli tekoaan, mutta Samuel sanoi:"Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle. Muuten Herra olisi vahvistanut kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt sinun kuninkuutesi ei ole pysyvä. Herra on etsinyt itselleen mielensä mukaisen miehen, ja hänet Herra on määrännyt kansansa ruhtinaaksi,koska sinä et totellut käskyä, jonka Herra sinulle antoi."





Luvussa 15 Saul on uudellen tottelematon Herran käskylle. Jumala oli käskenyt Saulia vihkimään tuhon omaksi kaikki amalekilaiset ja heidän karjansa.Kuitenkin Saul ja hänen väkensä ottivat elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin ja säästivät itsellen parhaimman osan karjasta.
Kun Samuel tulee Saulin luo,niin Samuel sanoo: "Mitä on tämä lammasten määkinä ja nautojen ammuminen?"
Saul selittelee taas, että kansa säästi parhaat eläimet uhratakseen ne Jumalalle...Samuel sanoo :"Ovatko polttouhrit ja teurasuhrit Herralle yhtä mielusia kuin kuuliaisuus hänen äänelleen? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, tottelevaisuus parempi kuin pässien rasva.....koska sinä olet hylännyt Herran sanan, myös hän on hylännyt sinun kuninkuutesi."






Olen miettinyt noita Saulin "syntejä", siksi lainausmerkeissä,koska osin ne voivat olla myös luonteenpiirteitä ja kasvatuksen tai muuten toisten ihmisten aiheuttamia...vai puolustelenko vain itseäni, kun olen osaksi samoja asioita löytänyt itsestäni...



Saulilla oli ilmeisesti

-huono itsetunto
-pelkoa
-tottelemattomuutta
-ylpeyttä (Muistomerkki itselleen luvussa 15, jae 12)
-kateellisuutta (luku 18 jae 8)



Näin vaelsimme Saulin matkassa vähän aikaa ja saimme samalla tutkistella itseämmekin.





Ja 16 luvussahan Samuel voitelee kuninkaaksi Daavidin.




Siunattua päivää sinulle joka jaksoit lukea loppuun asti! :)













sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Jumalan lohdutus










Eilen illalla iski taas sellainen masennus/ahdistus-kohtaus ja sellainen olo, että todellisuus on ikävää ja epäreilua... itkien avasin Raamatun ja Jumala antoi lohdukseni ihanan sanan. Luin sen moneen kertaan ääneen ja vähitellen masennus väistyi. Jumalan sanassa on voima!





Raamatun kohta oli Jesajasta, 12 luku jakeet 1-6 (Raamattu kansalle käännös) Olkoon tämä tulevaisuudelle...





"Sinä päivänä sinä sanot: Minä kiitän sinua, Herra. Sinä olit minuun vihastunut, mutta vihasi kääntyi pois ja sinä lohdutit minua.
Katso Jumala on pelastajani. Minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistyslauluni. Hän tuli minulle pelastukseksi.
Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Sinä päivänä te sanotte: Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, ilmoittakaa hänen tekonsa kansojen keskuudessa, julistakaa, että hänen nimensä on korkea.
Laulakaa ylistystä Herralle, sillä hän on tehnyt jaloja tekoja, tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin pyhä."





Ja sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä lohduttaa, saamme lohduttaa niitä jotka kaikkinaisissa ahdistuksissa ovat.






Hyvää alkanutta vuotta!