sunnuntai 28. elokuuta 2016

Turvapaikka pelosta












Tämän päivän sanassa sanotaan: "Sinä olet vuori ja turvapaikka. Sinä olet pelastajani, sinä autat minut turvaan vainoojilta." 2.Sam. 22:33



Ja "Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia, vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja." 2.Kor. 4:8-9





Minusta tuo on niin ihanasti sanottu, että Herra on turvapaikka. Meille "pelkureille" on se lupaus, että jos maailma murjoo, saamme paeta Hänen turviinsa.
Ja varmasti jokainen meistä joskus jotakin pelkää, toiset enemmän, toiset vähemmän. Lupaus kuuluu kaikille.
Tuosta "vainoojilta" sanasta minun tuli mieleen, että monta kertaa ne pahimmat vainoojat ovat meidän omat ajatuksemme, omat pelkomme ja huono itsetuntomme.
Tuli mieleen runo, jonka olin joskus kirjoittanut, siinä sanottiin, että "minua piirittivät omat myrkylliset ajatukseni", jotka veivät yöunen...





Päivänsanassa on myös virren säkeistö, minulle tuntematon, mutta hyvältä kuulostava:




"Nyt Herran hyvyydestä me saamme riemuita ja armon kyllyydestä kiitosta veisata. Päivinä myötäisinä ja vaivan täyteisinä iloitkaa Herrassa!" 330:1





"Iloitkaa aina Herrassa, vieläkin minä sanon teille: Iloitkaa!" Sanoi jo Paavalikin. Fil.4:4 Iloista ja siunattua sunnuntaita!




torstai 11. elokuuta 2016

Pukeudu...










Metsäntyttö kirjoitti blogissaan "Tämän jälkeen -toinen todellisuus" eräästä Raamatun paikasta, jossa puhuttiin pukeutumisesta "ystävällisyyden asuun".





Minä innostuin siitä tutkimaan enemmänkin, mitä Raamatussa sanotaan hengellisestä pukeutumisesta. Tai oikeammin uudessa testamentissa.
Ensin Luuk.24:49 sanotaan "...teidät puetaan voimalla korkeudesta". Se oli ainoa näistä kohdista, jossa Jumala pukee meidät.
Muissa meitä neuvotaan/pyydetään/vaaditaan pukeutumaan...eli se on meidän tahdosta kiinni haluammeko pukeutua.





Room.13:14 sanoo: Pukekaa sen sijaan yllenne Herra Jeesus Kristus... edellisissä jakeissahan neuvotaan panemaan pois pimeyden teot ja pukemaan päälle valon varusteet (Raamattu kansalle käännös). Vaeltamaan säädyllisesti, ei mässäilyissä, juomingeissa, haureudessa, irstaudessa, riidassa, kateudessa vaan päin vastoin kuin valossa. Ettei meidän teoissamme olisi mitään salattavaa, näin sen käsitän.
Ef.4:24 ...pukea päällenne uusi ihminen eli hyljätä "vanha ihmisemme", jonka mukaan ennen vaelsimme ja jonka himoja noudatimme....uudistua hengeltämme ja mieleltämme ja pukea päällemme uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen, niinkuin jae 24 sanoo.






Ef.6:11 "Pukekaa yllenne Jumalan koko taistelu varustus" ja uskovan taisteluvarustushan on tämä:


Totuuden vyö
vanhurskauden haarniska
alttiuden kengät
uskon kilpi
pelastuksen kypärä
hengen miekka (= Jumalan sana).


Kol.3:12 Tämä on se jae, josta tämä asian tutkinta sai alkunsa: "Pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen..." siinä sitä onkin tavoittelemista :)Ja ohjeethan jatkuvat seuraavissa jakeissa. Meidän pitäisi lisäksi kärsiä toisiamme, antaa anteeksi toisillemme, pukeutua rakkauteen, pitää sydämissämme rauha, olla kiitollisia, opettaa ja neuvoa toinen toistamme...




Puvuista vielä Ef.6:14 "olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska", 1.Tess.5 :8 "olkoon pukunanne uskon ja rakkauden haarniska".





Kyllähän meillä pukeutumista riittää :)







sunnuntai 7. elokuuta 2016

Tänä sunnuntaina










Tämä blogi on jäänyt ihan "lapsipuolen asemaan", niinkuin sanotaan. Vaikka hyvin aikomuksin tämän silloin aloitin.




Mutta Päivän sanasta tänään: Missä ovat ne jumalat, jotka olet itsellesi tehnyt? Tulkoot ne hädän hetkellä auttamaan sinua, jos voivat! Jer.2:28


Aika kovaa tekstiä...hmm. Onneksi meidän turvamme on ikiaikojen Jumalassa. Päivän sanassakin uuden testamentin lainauksessa sanotaan: Teillä on vain yksi mestari, Kristus. Matt. 23:10
Niinpä, Hän on jopa henkensä antanut meidän heikkojen ihmisten puolesta, eikö hän antaisi kaikkea muutakin, mitä me tarvitsemme.




Päivän sanassa on taas sunnuntain tapaan myös virren värssy. Tällä kertaa se on virsi 506 ja sen kolmas säkeistö. Sen alun koen kovinkin tutuksi omalle itselleni:
"Miksi pelkään mielessäni, miksi usein ahdistun. Ympärillä, itsessäni kovan tunnen taistelun..." Vaan säkeen lopussa sanotaan: "Armoistuimesi luokse näytä turvallinen tie."





Hänessä me elämme, liikumme ja olemme, joka hetki Jeesus on meidän kanssamme ja hänessä meillä on turva tuomiopäivänä. Siunattua sunnuntaita sinulle ystävä!